Jos haluaa nähdä linnunradan, on lähdettävä pois kaupungista. Kaikkialla on taajamia, ja pimeän, kaupungin valoista vapaata paikkaa voi olla hankala löytää. Mikäli taajama on pohjoispuolella, ja etelän suunta on pimeä, on paikka hyvä, koska kaikki tähtitaivaan kohteet ovat ylimpänä juuri etelässä.
Etelän suunnalla myös linnunrata on kirkkaimmillaan. Linnunradassa on kirkkaampia ja välillä himmeämpiä kohtia. Kirkkaimmillaan linnunrata on Joutsenen, Lyyran, Kotkan seutuvilla. Siitä kohtaa on myös kuva. Kuvassa linnunradan keskellä kulkee tumma, epätasainen jälki, jota kutsutaan linnunradan pölyksi tai pölyrenkaaksi. Tämä pöly peittää taakseen muut tähdet ja siksi kohta on tumma. Tuo ’pöly’ koostuu atomeista ja myös sen osasista; protoneista, elektroneista, sekä mikroskooppisen pienistä partikkeleista aina isoihin planeetankokoisiin kappaleisiin. Näillä kaikilla on yhteistä se, että ne eivät säteile itsenäisesti valoa kuten tähdet. Tällainen pölykerros kulkee kaikkien kierteisgalaksien keskellä.
Kaikki tähdet, himmeimmistä kirkkaimpiin jotka ovat kuvassa, kuuluvat meidän galaksiin, linnunrataan. Lähin meitä oleva linnunradan kaltainen galaksi, Andromeda, on n. kahden miljoonan valovuoden päässä meistä. Sen voi nähdä paljainkin silmin pimeällä taivaalla, vähän kuuta pienempänä utuisena täplänä, kun tietää tarkalleen missä kohtaa taivaalla se kulloinkin on.
Tällaisen kuvan linnunradasta voi saada pelkällä jalustalla erittäin valovoimaisella laajakulmalla, ja suurella ISO asetuksilla hyvissä olosuhteissa. Laajakulmalla, jonka suurin aukko on neljä, kuten minulla on, tarvitaan jonkinlainen seurantakoneisto muutaman minuutin valotukseen.
Minulla ei ole, ainakaan toistaiseksi, omaa seurantakoneistolla olevaa kaukoputkea, mutta vanha, nuorempana tehty käsikäyttöinen seurantalaite, jonka voi tehdä aika pienellä vaivalla, toimii hyvin. Seuranta-akseli 60 asteen kulmaan, akselia kierretään 228mm pitkällä varrella, jota liikutetaan yhden mm nousulla olevalla matopyörällä kierros minuutissa. Tämä akselin kulmanopeus vastaa 24 tuntia vuorokaudessa. Siinä laite lyhyesti. Sitten akselin suuntaus aivan lähelle pohjantähteä, niin akseli on maan akselin suuntainen.
Parhaat kelit ovat alkusyksystä, kun ilma on vielä lämmintä ilmakehän ylemmissä osissa, ja sumua muodostuu vain alaville paikoille. Noin lokakuusta lähtien ilma kylmenee ylempänä ilmakehässä, ja sumua muodostuu tasaisesti, ylempiin ilmakerroksiin asti. Tämä himmentää taivasta selkeästi, ja linnunratakin himmenee myös pimeillä seuduilla. Mutta kyllähän tuolla aina uuttakin kuvattavaa löytyy. Tähdenlennot, komeetat, kuunpimennykset, revontulet, yöpilvet, kuu, aurinko (auringonpilkut, vaatii suodattimen) jne…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti